Metsiensuojelu on osa kaupunkien ilmastotekoja
Espoon Hepokorvenkallion rakennushankkeen maankäytön päästöjen kompensointipotentiaali arvioitu
Espoon Hepokorvenkallion datakeskuksen rakentamishankkeen maankäytön muutoksia, hakkuita ja hiilivaraston muutoksia voidaan kompensoida metsiensuojelulla, selviää tuoreessa tutkimuksessa.
Mikko Järveläisen Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tekemässä pro gradu -tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka metsiensuojelu soveltuu kaupunkikehityksen aiheuttamien hiilivarastojen ja -nielujen menetysten kompensointiin.
Espoon Hepokorvenkallioon on suunniteltu Microsoftin ja Fortumin datakeskusalue, joka on noin 19 hehtaarin laajuinen. Alueen metsät tullaan pääosin raivaamaan rakentamisen tieltä. Vastapainona, kaupunki valmistelee noin 79 hehtaarin Hynkänlammen metsäalueen suojelua.
Tutkimuksen hiilisimulaatiot tehtiin sadan vuoden päähän tulevaisuuteen ja niissä mallinnettiin Hepokorvenkallion rakentamisen ja Hynkänlammen suojelun vaikutuksia metsien hiilivarastoon. Tulosten mukaan Hynkänlammen metsäalueen suojelu voisi kompensoida Hepokorvenkallion rakentamisesta aiheutuvat noin 16 000 hiilidioksiditonnin (tCO2) hiilivaraston menetykset.
Hiilikompensaatio on mahdollista kaupungeille
Tutkimuksessa analysoitiin myös metsien hiilikompensaation monimutkaisia sääntelynäkökohtia. Vaikka metsiensuojelu tuo ilmastohyötyjä, sen oikeudellinen ja viestinnällinen toteuttaminen on moniulotteista.
– Julkistettuja ohjeistuksia voi tulkita siten, että kunta voisi kompensoida päästöjään suojelemalla metsiä, mutta yksityinen yritys ei tämänhetkisen ohjeistuksen mukaan voi väittää kompensoineensa päästöjä samalla tavalla kuin kunta. Yrityksen tulisi sen sijaan todeta tukeneensa metsiensä suojelulla Suomen valtion ilmastotavoitteita, Järveläinen toteaa.
”Hiilikompensaatioiden ja vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden pelisäännöt ovat vasta muotoutumassa. Pro gradu -työstä löytyy erinomainen taustoitus tähän vaikeaan kenttään, minkä lisäksi työn tulokset ovat suureksi avuksi pelisääntöjen ja laskentamenetelmien jatkokehityksessä.” – erikoistutkija Sampo Pihlainen, Suomen ympäristökeskus
Kaupunkisuunnittelussa huomioitava maankäytön muutokset entistä tarkemmin
Kunnilla on kunnianhimoisia hiilineutraalius- sekä päästövähennystavoitteita, ja kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava nopealla aikataululla ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi. Samanaikaisesti kaupungistuminen edellyttää kunnilta mittavia rakennushankkeita, jolloin erityisesti metsäalueiden raivaaminen lisärakentamiselle vapauttaa hiiltä ilmakehään ja heikentää kuntien hiilinieluja pitkällä aikavälillä.
– Kaavoitus on erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista, ja paikoin kasvuun varautuminen edellyttää myös nykyisten viheralueiden kaavoittamista rakentamiseen. Espoossa kaavoituksen painopisteenä on kuitenkin täydennysrakentaminen, minkä avulla voimme tehokkaasti ehkäistä hiilinielujen heikkenemistä ja ehkäistä metsäkatoa, painottaa suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjort, Espoon kaupungilta.
Jatkossa tarvitaankin lisää tutkimusta ja linjauksia, miten niin kuntien kuin yksityisten organisaatioiden metsiä voidaan hyödyntää osana ilmastotyötä. Kaupunkisuunnittelussa ja maankäytön muutoksissa tulee huomioida useat näkökulmat ekologisesta kestävyydestä sosiaalisiin vaikutuksiin. Metsävarojen kestävä käyttö on osa tätä kokonaisuutta. Hiilineutraaliustavoite on Espoossa määritelty 80 prosentin päästövähennykseksi vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
”Päästövähennystavoite on kunnianhimoinen ja edellyttää Espoolta lisää toimia, mutta lisäksi tulisi ratkaista, miten 20 prosentin jäljelle jäävä osuus on mahdollista saada sidottua alueen hiilinieluihin tai kompensoida muulla tavoin. Meille on tärkeää ymmärtää, mitkä ovat mahdollisuutemme saavuttaa päästövähennyksiä ja lisäisiä nieluja maankäyttösektorilla. Tämä työ ja Kuntanielu-hanke kokonaisuudessaan tuottavat meille vastauksia näihin kysymyksiin.” – ympäristöasiantuntija Liisa Kallio, Espoon kaupunki
Luonnonvarakeskus ja Espoon kaupunki osallistuvat Suomen Ympäristökeskuksen koordinoimaan KUNTANIELU-hankkeeseen (www.syke.fi), joka selvittää laajasti kuntien mahdollisuuksia käyttää maankäyttösektorin nettohiilinieluihin perustuvaa kompensointia. Hanke ja sen tulokset valmistuvat syksyllä 2024. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta (mmm.fi), jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
Alkuperäinen uutinen on julkaistu luke.fi -sivustolla 4.10.2023
Lisätietoja:
- Mikko Järveläinen, puh +41 79 543 4699, mikko.jarvelainen@helsinki.fi
- tutkimusprofessori Raisa Mäkipää, Luke, puh. 0295 322 197, raisa.makipaa@luke.fi
- ympäristöasiantuntija Liisa Kallio, Espoon kaupunki, puh. 040 6343 582, liisa.kallio@espoo.fi
- suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjort, Espoon kaupunki, puh. 043 825 5235, paula.kuusisto-hjort@espoo.fi
- erikoistutkija Sampo Pihlainen, Syke, puh. 0295 252 225, sampo.pihlainen@syke.fi
Lue lisää:
