Organisaatio voi omassa vastuullisuus- tai markkinointistrategiassaan käyttää ilmastoyksiköiden käyttöön perustuvia ilmastoväittämiä. Ilmastoväittämiä pitäisi käyttää vain tilanteessa, jossa on tuettu sertifioituja ja minimikriteerit täyttäviä, ilmastoyksiköihin perustuvia vapaaehtoisia ilmastotekoja (Laine ym. 2023).
Erilaiset ilmastoväittämät
Ilmastoväittämät voivat olla joko kumoutumis- tai ilmastotukiväittämiä. Kumoutumisväittämää voi käyttää tilanteessa, jossa hillintätulos voidaan lukea ostajan hyväksi. Ilmastotukiväittämä soveltuu käytettäväksi tilanteessa, jossa hillintätulos lasketaan isäntämaan päästötavoitteeseen.
Esimerkki tyypillisestä kumoutumisväittämästä on hiilineutraalisuusväittämä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että kaikki yrityksen toiminnan tai tuotteen elinkaaren aikana syntyneet ilmastopäästöt on vähennetty ja/tai kumottu. Hiilineutraali toiminta tai tuote ei siis tarkoita päästötöntä toimintaa, vaan että toiminnan tai tuotteen laskennallinen ilmastohaitta on nollassa tai sen alapuolella.
Ilmastotukiväittämää käytetään tilanteessa, jossa kaksoislaskennan välttämisen kriteeri ei täyty (kaksinkertainen hyväksiluku). Jos hillintätulos lasketaan isäntämaan päästötavoitevelvoitteeseen, kumoutumisväittämän sijaan organisaatio voi tehdä ilmastotukiväittämän, jossa se kertoo osallistumisesta maan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Suomessa lähes kaikki maankäytön hiilivarastojen muutokset ja ilmastopäästöt lasketaan mukaan kansalliseen kasvihuonekaasuinventaarioon, ja ne ovat siis mukana valtion päästötavoitteessa. Siksi Suomessa tuotettuja yksiköitä ei voi käyttää esimerkiksi yrityksen toiminnasta aiheutuneiden päästöjen kumoamiseen. Sen sijaan ostaja voi kertoa tukevansa Suomen ilmastotavoitteita ostamiansa yksiköitä vastaavalla määrällä.
Läpinäkyvä raportointi
Väittämien käyttöön tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska monet termeistä ja määritelmistä eivät ole vakiintuneita ja erilaisista väittämistä saatetaan puhua toistensa synonyymeina. Sen takia on erityisen tärkeää, että organisaatio tarjoaa käytettyjen väittämien tueksi selkeää informaatiota siitä, miten toteutetut toimenpiteet oikeuttavat väittämien käytön. On myös tärkeää, että organisaatio kertoo selkeästi ja kattavasti ilmastotavoitteistaan ja päästövähennystoimistaan. Mitä väittämällä tarkoitetaan? Kuinka päästöjen kumoaminen on toteutettu, kuka sen on toteuttanut, missä se on toteutettu? Mitkä päästöt organisaatio kumoaa ja miten ne on laskettu, eli mikä on kumottava hiilijalanjälki? Onko päästöjen kompensoinnin kohteena kaikki oman toiminnan päästöt vai ehkä jonkun tuotteen koko tuotantoketjun päästöt? Myös tilanteessa, jossa on tuettu muita kuin ilmastoyksiköihin perustuvia vapaaehtoisia ilmastotekoja, toiminnasta on hyvä viestiä avoimesti ja kattavasti.
Kuluttajansuojalaki Suomessa koskee myös väittämien käyttöä. Organisaatio ei saa antaa harhaanjohtavaa tai totuudenvastaista tietoa toiminnastaan, eikä jättää olennaista tietoa kertomatta.