Turvepelto ja vihreää kasvillisuutta.
Valokuvaaja: Hanna Kekkonen/Luke
Takaisin listaan
Blogi

Uusia kannustimia turvepeltojen vettämiseen?

Turvepeltojen vettäminen olisi merkittävä toimi Suomen ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Tämä käy ilmi muun muassa Turvepeltojen kosteikko-ohjelmasta. Ilmastokosteikkojen perustamisen taloudellisina kannustimina ovat vuodesta 2023 alkaen olleet CAP-tukijärjestelmän kosteikkoinvestoinnit ja kosteikkojen hoito -toimenpiteet. Käytännössä viljelijät eivät kuitenkaan ole innostuneet hakemaan CAP-tukea ilmastotoimenpiteisiin, vaikkakin jonkin verran kyselyjä asiasta on tullut ELY-keskuksiin.

Turvepeltojen vettäminen ilmastotavoittein on uusi asia ja siihen liittyvää pilottitoimintaa on ollut käynnissä vasta muutamia vuosia.

Turvepeltojen vettäminen ilmastotavoittein on uusi asia ja siihen liittyvää pilottitoimintaa on ollut käynnissä vasta muutamia vuosia. Luonnonvarakeskus on tutkinut turvepeltojen vettämistä CANEMURE– ja TURINA-hankkeissa eri puolilla Suomea toteutetuissa kosteikkoviljelykokeissa, joiden tuloksia raportoidaan vuoden 2024 aikana.

ProAgria Oulun Vedet haltuun valuma-alueilla -hankkeessa käynnistyi keväällä 2024 Pohjois-Pohjanmaalla mielenkiintoinen pilotti, monitavoitteisen kosteikon perustaminen turvepellolle. Sen yhtenä tavoitteena ovat ilmastopäästövähennykset. Pilottikokeiluihin mukaan innostuneet viljelijät ovat ensiarvoisen tärkeitä yhteistyökumppaneita, sillä heidän avullaan tieto ja käytännön tekemisen taito karttuu monissa ilmastokosteikoihin liittyvissä kysymyksissä.

Riista- ja vesiensuojelukosteikoista kertynyttä tietoa hyödyksi myös ilmastokosteikkoihin?

Tietoa kosteikkojen suunnittelusta, käytännön toteutuksesta ja kustannuksista on koottu Kosteikko.fi -sivustolle sekä Kosteikko-oppaaseen. Kosteikkojen rakentamista riistanhoito- ja vesiensuojelutavoittein on tehty Suomessa jo usean vuosikymmenen ajan. Suomen riistakeskuksen hankkeissa, Kotiseutukosteikko Life+ ja Sotka-kosteikot, on toteutettu lähemmäs sata kosteikkoa. Näistä osa sijoittuu turvepelloille.

Tätä riista- ja vesiensuojelukosteikkojen perustamisessa karttunutta kokemusta ja tietoa kannattaa hyödyntää myös ilmastokosteikkojen suunnittelussa. Monet kosteikon suunnittelussa selvitettävät asiat ovat samoja tavoitteista riippumatta.

Kosteikkojen perustaminen riista-, monimuotoisuus- ja vesiensuojelutavoittein myös motivoi viljelijöitä ja muita toimijoita. Olisi hyvä selvittää, missä määrin muita kosteikkojen hyötyjä olisi mahdollista sisällyttää ilmastokosteikkojen tavoitteisiin ja lisäisikö tämä kiinnostusta turvepeltojen vettämiseen.

Tällä hetkellä CAP-tukiehtojen mukaan kosteikon hoidon päätavoitteeksi tulee määritellä joko maatalouden vesiensuojelu, monimuotoisuuden edistäminen tai ilmastonmuutoksen hillintä. Hyväksyttävät hoitotoimenpiteet poikkeavat eritavoitteisilla kosteikoilla eikä CAP-tuki näin ollen tue parhaalla mahdollisella tavalla monitavoitteisuutta.

Apu uudesta tarjouskilpailumenettelystä?

CAP-tukien rinnalle tarvitaan siis vaihtoehtoja. Luonnonvarakeskuksen TARJOKE-hankkeessa selvitetään tarjouskilpailumenettelyn soveltuvuutta turvepeltojen vettämiseen. Tarjouskilpailussa maanomistaja voi esittää näkemyksensä sopivasta korvaustasosta. Tarjouskilpailu toisi saataville kustannustehokkaan ja oikeudenmukaisen mallin turvepeltojen vettämiseen. Hankkeessa on käynnissä 2.6.2024 asti haku aiheesta kiinnostuneista viljelijöistä, joilla voisi olla vettämiseen soveltuvia turvepeltoja Pohjois-Pohjanmaalla.

Uusia rahoituslähteitä turvepeltojen vettämiseen voisi löytyä päästökompensaatioiden kautta. Näitä mahdollisuuksia on pohdittu tarkemmin Kristiina Långin blogikirjoituksessa. Laadukkaiden päästökompensaatioiden toteuttamiseen saadaan toivottavasti vauhtia, kun EU julkaisee ohjeistuksen myös ojitettujen turvemaiden vettämisellä toteutettaviin kompensaatioihin osana hiilenpoistojen sertifiointikehystä. 

Blogin on kirjoittanut Marika Laurila. Hän työskentelee tukijana Lukessa maatalouden monimuotoisuus- ja ilmastokysymyksiin liittyvissä hankkeissa.

Lähteet:

Alhainen, M., Niemelä, T., Siekkinen, J., Svensberg, M., Kuittinen, J., Nurmi, J., Rautiainen, M., Väänänen, V.-M., Nummi, P., Berndtson, S. ja Korkiakoski, P. (2015). Kosteikko-opas. Suomen riistakeskus. 39 s.

Kekkonen, H., Niskanen, O., Laurila, M., Wejberg, H., Blogi: Tarjouskilpailulla oikeudenmukainen korvaus turvepeltojen vettämisestä.

Lång, K., Hakola, S., Iho, A., Kekkonen, H., Miettinen, A., Niskanen, O., Ojanen, H. ja Wejberg, H. 2023. Turvepeltojen kosteikko-ohjelma: Ehdotus kosteikkoviljelyyn varatun rahoituksen käytöstä vuosina 2023–2025. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 12/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 43 s

Pellikka, J., Hiedanpää, J., Lindén, A. & Seimola, T. Rakennettujen kosteikkojen pitkän aikavälin hoitajuus. Suomen Riista 68: 24–40.

Virkkunen, E. & Leppänen, J. 2022. Viljelijähaastattelujen koonti kosteikkoviljelystä ja kosteikoista. Teoksessa: Virkkunen (toim.), Turvepeltojen kosteikkoviljely ja pohjaveden korkeuden säätely: Kannattavuus ja päästövähennysmahdollisuudet. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 12/2022. s. 41–44.

Lue lisää

Kaikki artikkelit