Muutosten aikakausi: vapaaehtoisen hiilimarkkinan ajankohtaiskatsaus

Vapaaehtoinen hiilimarkkinakenttä muuttaa alati muotoaan, ja yli kaksi vuosikymmentä toiminnan aloituksen jälkeen kenttä velloo yhä epävarmuuden tilassa. Raju kritiikki ja huoli ilmastoyksiköiden laadusta ja säännöstelyn puutteellisuudesta ovat saaneet monet kuluttajat ja yritykset jarruttelemaan kompensointitoimiaan, ja koko vapaaehtoinen päästökompensaatiokenttä tuntuu olevan murroksessa. Sillä välin kun paranneltuja pelisääntöjä odotellaan saapuviksi, kentällä käydään tiivistä keskustelua tarpeellisista muutoksista ja ajankohtaiskysymyksistä vapaaehtoisen hiilimarkkinan kentällä. Kunnianhimokuilun kurominen umpeen vaatii edelleen vapaaehtoisia hillintätoimia.

Hiilimarkkinoiden hyödyntämisen mahdollisuudet yksityisellä sektorilla olivat keskiössä Keskuskauppakamarin ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefcon järjestämässä keskustelutilaisuudessa lokakuussa 2023. Pariisin sopimusta ja yritysten roolia kansainvälisessä hiilimarkkinayhteistyössä ruotineessa tilaisuudessa pohdittiin, miten hiilimarkkinoita voidaan hyödyntää yksityisellä sektorilla, ja mitkä ovat Pariisin sopimuksen artikla 6:n yhtymäkohdat vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin. Kansainvälisen hiilimarkkinayhteistyön merkitys etenkin kotimaisten yritysten ja puhtaiden teknologioiden näkökulmasta herätti välillä kiivastakin keskustelua vapaaehtoisten päästömarkkinoiden mahdollisuuksista. Uusia pelisääntöjä tulee koko ajan, tarjonta ylittää kysynnän, ja yksityiset vapaaehtoiset toimet ovat vaarassa hidastua. Yrityksissä pohditaan, kannattaako osallistua vapaaehtoisille markkinoille vai suuntautua ennemmin velvoittaville markkinoille. Vapaaehtoisissa ja velvoittavissa toimissa on päällekkäisyyttä. Hiilimarkkina nähdään kuitenkin mahdollisuutena, ja yritysten toivotaan yhä innokkaammin lähtevän mukaan ilmastonmuutoksen vastaisen työn vauhdittamiseen ja vihreään siirtymään, totesi ST1-ketjun Kirsi Tiusanen puheenvuorossaan. 

Vaikka COP28 teki osaltaan historiaa, se ei odotuksista huolimatta tuonut merkittäviä muutoksia vapaaehtoisen hiilimarkkinan kenttään. Lokakuun Nefcon tilaisuudessa Pasi Rinteen mukaan Pohjoismaat ovat ilmastoagendassa yhä suurempia toimijoita, sillä meillä on paljon annettavaa myös kansainvälisesti. Tämä näkyi myös COP28:ssa, kun Suomi joulukuussa osana seitsemän maan ryhmittymää otti yhteisessä lausunnossa kantaa selkeän kehyksen tarpeeseen, joka uskottavien ilmastoväittämien, laadukkaiden ilmastoyksiköiden sekä läpinäkyvyyden osalta palauttaisi luotettavuutta vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kenttää kohtaan ja ehkäisisi viherpesua.

Ilmastotukiväittämiin liittyvä keskustelu sai uutta eloa vuoden 2024 alussa EU:n kieltäessä viherpesun ja perättömät ympäristöväitteet, asettaen selkeämmät rajat siihen, miten kompensaatiotoimia voidaan yritysten toimesta markkinoida. EU:n hyväksymä direktiivi vaikuttaa suoraan päästöjen kompensointiin: kuluttajansuojan muutokset kieltävät tuotteen kutsumisen hiilineutraaliksi, jos siihen on päästy kompensoinnin avulla. Tammikuussa Keskuskauppakamarilla pidetty ilmastotukiväittämiin keskittynyt seminaariosuus ja sitä seurannut työpaja keräsi asiantuntijoita eri puolilta Suomea keskustelemaan kotimaisten ilmastoyksiköiden kysynnästä ja käytöstä, sekä niihin pohjautuvista ilmastotukiväittämistä. Keskustelua ohjasi konkretiaan perustuvat tarpeet ja keskeiset toimijat. Keskustelussa esiin tuli toisaalta huoli muuttuneista kannustimista, toisaalta läpinäkyvyyden parantamisen positiiviset vaikutukset. Olennaisena koettiin muun muassa selkeiden sääntöjen ja tuen tarve, laatuodotusten täyttyminen, sekä kotimaisia ilmastoyksiköitä kohtaan koettu aito kiinnostus.

Helmikuussa 2024 sosiaalinen media on kuohunut EU:n yritysvastuudirektiivin tiimoilta Suomen ilmoittaessa pidättäytyvänsä direktiivin puoltamisesta. Kuten myös vapaaehtoisen kompensaation hyviin käytäntöihin kohdistuva opas (2023) avaa, monella ajankohtaisella EU-tason lainsäädännöllä voi olla epäsuorasti merkitystä myös vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin. Yritysdirektiivi toisi yrityksille mukanaan kasvanutta vastuuta vihreän siirtymän eteenpäin viemisessä. Kyseisellä direktiivillä olisi vaikutuksia vapaaehtoiseen hiilimarkkinaan kääntämällä yritysten huomion omaan arvoketjuunsa sekä lisäämällä hiiliyksikköihin ja hillintätuloksiin kohdistunutta läpinäkyvyyttä. Toisin sanoen, direktiivin kaatumisella olisi merkitys myös vapaaehtoisen hiilimarkkinan näkökulmasta.

Tämän lisäksi keskustelua on käyty muun muassa ekologisen kompensaation pilotoinnista sekä sen ja hiilikompensaation yhtymäkohdista, BECCS:istä (bioenergian hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) ja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välin pirstoutumisesta. Useat toimijat kaipasivat pilotointeja, joista voitaisiin oppia ja jotka varmistaisivat sen, että Suomi olisi valmiina tekemään toimia heti kun kansainvälinen sääntely on valmistunut.

Lisääntynyttä sääntelyä odoteltaessa valtioiden tehtävänä on lisätä tietoisuutta muun muassa minimikriteereistä ja edistää vapaaehtoista markkinaa hallitusohjelmien antamissa puitteissa sekä luomalla yhteyksiä vapaaehtoisen ja velvoittavan toiminnan välille. EU:n yhteistä hiilisertifiointikehystä koskevissa neuvotteluissa tullaan luomaan EU-tason markkinat ja asettamaan laaturima yhteiselle markkinalle.

Lue lisää:

EU kieltää viherpesun: https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20240111STO16722/loppu-viherpesulle-miten-eu-saantelee-ymparistovaitteita

Yritysdirektiivi: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70097791/sak-akava-ja-sttk-hallitus-uhkaa-kaataa-eun-yritysvastuudirektiivin?publisherId=1912&lang=fi

EU sertifiointikehikko: https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/euroopan-komissio-antoi-asetusehdotuksen-hiilenpoistojen-sertifioinnista-hiilineutraaliuden-saavuttamiseksi

Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164604/VN_2023_3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nefco: Pariisin sopimus ja yritysten rooli kansainvälisessä hiilimarkkinayhteistyössä: https://www.nefco.int/events/pariisin-sopimus-ja-yritysten-rooli/

Teksti: Aino Anttila. Anttila on Luonnonvarakeskuksen vapaaehtoisiin hiilikompensaatioihin liittyvän OFFCORR-tutkimuksen harjoittelija.