Uudesta oppaasta tukea metsänomistajalle hiilensidonnan ja vesistökuormituksen vähentämiseen ja monimuotoisuuden lisäämiseen
Vapaaehtoinen hiilensidonnan edistäminen metsässä, metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen ja monimuotoisuuden lisääminen askarruttavat monia metsänomistajia. Näihin liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen voi saada tukea, mutta mistä?
Metsänomistajalle vapaaehtoinen hiilensidonta ja monimuotoisuuden suojelu markkinaehtoisesti voivat olla tapa laajentaa ansaintamahdollisuuksia omasta metsästä.
Hiilipolku-hankkeessa on koottu opas “Metsien hiilensidonta, metsätalouden vesistökuormitus ja monimuotoisuus: tukimahdollisuuksista metsänomistajille”. Siinä sukellamme tukiviidakkoon ja poimimme keskeisimmät mahdollisuudet. Mukana on myös tietoa ekologisen kompensaation ja hiilikaupan keskeisistä käsitteistä.
Kompensaatiokäsitteet, kuten esimerkiksi kaksoislaskenta ja perusura, voivat olla metsänomistajalle ja muille hiilikompensaatioasiaan vähemmän perehtyneelle hankalasti hahmotettavia termejä ja kokonaisuudessaan melkoinen käsiteviidakko. Sama koskee myös EU komission ympäristöväittämiä.
Oppaasta löytyy esimerkkejä hiilensidontaa ja päästövähennyksiä tarjoavista yrityksistä ja toimijoista, joille metsänomistaja voi tarjota palstaansa vapaaehtoiseen hiilensidontaan sekä sopia toimenpiteistä.
Kiinnostus hiilikompensaatioon ja siihen liittyviin palveluihin kasvanut
Ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasut leviävät tasaisesti ilmakehään. Siksi yhdessä paikassa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista kompensoida jossain muualla, esimerkiksi metsissä, joko vähentämällä päästöjä tai sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä.
Vapaaehtoisessa hiilensidontapalvelussa yritys tai yksityinen kuluttaja ostaa palvelua, joka sitoo tai vähentää ostajan toiminnasta syntyneitä päästöjä vastaavan määrän hiiltä aktiivisten toimenpiteiden avulla jossain toisaalla. Toimenpiteitä voivat olla muun muassa lannoitus, kiertoajan pidentäminen, metsitys ja ennallistaminen. METSO-ohjelmassa metsänsuojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja sitä toteutetaan pysyvin ja määräaikaisin keinoin. Suojelusta maksetaan korvaus.
Metsätalouden tuet vaihtoehto yksityiselle metsänomistajalle
Metsiin kohdistuva tukiviidakko on moninainen. Tukimuotoja ovat KEMERA ja vuoden 2024 alusta voimaan tuleva METKA (metsätalouden uusi kannustejärjestelmä), metsiin kohdistuvat erityisohjelmat METSO ja HELMI sekä metsätalouden ympäristötuki ja suometsien hoitotuki.
Metsätalouden tuki on tarkoitettu yksityiselle maanomistajalle metsänhoidon tukemiseen ja sitä haetaan Metsäkeskuksesta. Tukien tarkoitus on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsän hoitoa ja käyttöä. Tuettavat toimenpiteet ovat sellaisia, joista metsänomistaja ei muuten saa rahaa, vaan joutuisi maksamaan niiden toteuttamisesta.
Ekologinen kompensaatio on uusi mahdollisuus
Uuteen luonnonsuojelulakiin tuli myös Ekologisen kompensaation käsite. Ekologinen kompensaatio eli luontohyvitysten tuottaminen toisaalla tehdään ennallistamalla, kunnostamalla tai suojelemalla elinympäristöjä.
Ekologinen kompensaatio toteutetaan silloin, kun haitan kompensointi ei ole mahdollista haitan syntypaikalla. Kompensaation tapa, määrä ja hinta pitää perustua luontotyypin uhanalaisuuteen tai harvinaisuuteen sekä kunnostamisen ja ennallistamisen keinoihin. Kompensaatiolla tulee myös mahdollisuuksien mukaan hillitä ilmastonmuutosta.
Tukea voi saada myös vesistövaikutusten hillintään
Metsät vaikuttavat monin tavoin myös vesistöihin. Ne tasoittavat muun muassa tulvien vaikutuksia ja suojelevat pohjavesiä, toisaalta metsässä tehdyt toimenpiteet kuitenkin lisäävät yleensä ravinne- ja kiintoainekuormia vesistöihin.
Vesistökuormituksen vähentämiseen voidaan vaikuttaa valitsemalla metsätaloustoimenpiteet, joilla on vesistökuormitusta hillitsevä vaikutus, tähän voi tietyin edellytyksin saada tukea. Valituilla toimenpiteillä voi olla myös luonnon monimuotoisuuttaa lisäävä vaikutus.
Tukea voi saada suometsien hoitosuunnitelmien laatimiseen sekä hoitosuunnitelmassa esitettyjen vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemiseen.
Vedenpinnan korkeudella on suometsissä suuri merkitys, sillä on vaikutusta sekä puuston kasvuun, vesistökuormitukseen että maaperän päästöihin. Peitteisellä metsänkasvatuksella voidaan ojitetuissa suometsissä välttää ojien kunnostusta metsikön puuston ylläpitäessä kasvun kannalta sopivaa pohjaveden pintaa. Pohjaveden pinnan maltillinen nousu peitteisyyden säilyttävien hakkuiden jälkeen vähentää turpeen hajoamista ja siitä seuraavaa vesistökuormitusta ja hillitsee kasvihuonekaasupäästöjä etenkin ravinteikkaista suometsistä.
Sopeutuva hillintä: yhteistoimin metsien hiilensidontaan (HIILIPOLKU) -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta (mmm.fi), jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
Tutustu oppaaseen:
Teksti: Esa Huhta ja Liisa Ukonmaanaho. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijoita. Alkuperäinen teksti on julkaistu luke.fi -sivustolla.
