Ilmastotekojen tukeminen on toimintaa, jossa ostaja (organisaatio tai yksityinen kuluttaja) ostaa vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta ilmastoyksiköitä, jotka on tuotettu erilaisin ilmastoteoin. Ilmastoteot ovat sitoneet hiiltä ilmakehästä tai vähentäneet päästöjä tarkasti määritellyn määrän. Ostajan tavoitteena voi olla esimerkiksi ostajan omista päästöistä syntyneen ilmastohaitan kumoaminen tai osallistuminen isäntämaan päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Toiminta on luonteeltaan vapaaehtoista: sitä ei vaadi mikään taho. Vapaaehtoisten ilmastotekojen tukeminen mahdollistaa esimerkiksi yrityksille velvoitetasoa kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden asettamisen.
Ilmastoyksiköiden osto vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta
Tavoitellessaan päästöjensä kumoamista, organisaatio määrittää ensin päästöjensä määrän käyttäen luotettavia laskentamenetelmiä. Se määrä päästöjä, joita ei pystytä vähentämään, voidaan kompensoida ostamalla päästöjä vastaava määrä ilmastoyksiköitä (engl. carbon credit) vapaaehtoisilta hiilimarkkinoita. Nämä vapaaehtoisiin ilmastotekoihin perustuvat ilmastoyksiköt ovat sertifiointiohjelman liikkeelle laskemia, vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kaupankäynnin yksikköjä, joiden suuruus on yksi hiilidioksidiekvivalenttitonni (CO2-ekv). Ilmastoyksiköiden käyttöä seurataan hiilirekisterissä, jota voi ylläpitää esimerkiksi sertifiointiohjelman hallinnoija.
Ilmastoyksiköitä ostetaan välittäjältä, joka välittää todennettuja päästövähennyksiä tai -poistoja niiden tuottajalta, esimerkiksi metsänomistajalta. Kun ilmastoyksikkö on myyty, se mitätöidään hiilirekisteristä, ja varmistetaan, ettei samaa yksikköä voi myydä tai käytetä useaan kertaan. Mitätöimisen kautta ilmastoyksikkö ei ole enää hiilimarkkinoiden käytössä, vaan yksikön sisältämä hiilidioksidimäärä voidaan käyttää joko ostajan päästöjen kumoamiseksi tai valtiollisen ilmastotavoitteen tukemiseen riippuen siitä, voidaanko kaksinkertaista hyväksilukua välttää (Lue lisää kaksoislaskennan välttämisestä).
Hillintätuloksen tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset, jotta voidaan olla varmoja, että tehdyt hillintätoimet todella vähentävät ilmakehän kokonaishiilen määrää. Hillintätulosten laatua voidaan arvioida kansainvälisesti vakiintuneiden minimikriteerien avulla, joita esimerkiksi sertifiointiohjelmat hyödyntävät. Hyvien käytäntöjen mukaisesti ilmastoyksikön tulee täyttää minimikriteerit ja olla aitoja, eli jo toteutuneita, sertifioituja sekä todennettuja (Laine ym. 2023).
Hillintätoimi on toimi, joka vähentää päästöjä tai lisää hiilensidontaa. Hillintätoimien myötä saavutetusta ja toteutuneesta kasvihuonekaasujen päästövähennyksestä tai hiilinielusta käytetään termiä hillintätulos. Hillintätulos lasketaan perusuran, eli tyypillisen toiminnan ja hillintätoimien myötä toteutuneen päästökehityksen erotuksena. Ilmastoyksikkö on hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen hillintätulos, joka on sertifioitu sertifiointiohjelmassa, ja täyttää minimikriteerit.
Hyväntekeväisyyteen perustuvat ilmastoteot
Ilmastoyksiköihin perustuvien vapaaehtoisten ilmastotekojen lisäksi voi tukea muunkinlaisia vapaaehtoisia ilmastotekoja, jotka edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tällaisia ilmastotekoja voivat olla esimerkiksi lyhytkestoiset, vaikeasti mitattavat tai vasta tulevaisuudessa tapahtuvat päästövähennykset tai hiilinielut tai erilaiset hiilenpoistoihin liittyvät tutkimus- ja kehityshankkeet (Laine ym. 2023). On kuitenkin hyvä huomioida, että jos ostaja haluaa käyttää ilmastoväittämiä, tulee tuettujen ilmastotekojen perustua sertifioituihin ilmastoyksiköihin.
Lisää vapaaehtoisista hiilimarkkinoista:
- Laine, A., Ahonen, H-M., Pakkala, A., Laininen, J., Kulovesi, K. & Mäntylä, I. 2023. Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä. Valtioneuvosto Helsinki.
- Vapaaehtoiset päästökompensaatiot, Ympäristöministeriö
- Voluntary compensation of greenhouse gas emissions: International guidance and initiative. Nordic Council of Ministers