1,5 asteen mukainen polku (1.5°C-aligned pathway)
1,5 asteen mukainen polku tarkoittaa toimijan suorien ja epäsuorien päästöjen polkua, joka on Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen mukainen eli yhteensopiva sen kanssa, että globaalin keskilämpötilan nousu saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen.
Business as usual
Ks. Perusura
Hiilenpoisto (Carbon dioxide removal)
Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla ja teknologisin menetelmin.
Hiilineutraalisuus (Carbon neutrality, climate neutrality, greenhouse gas neutrality)
Globaalilla tasolla hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC määrittelee hiilineutraaliuden tilaksi, jossa hiilidioksidipäästöt ovat tasapainossa hiilidioksidin poistojen kanssa. Hiilineutraalius saattaa viitata hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muiden kasvihuonekaasujen päästöjen huomiointiin hiilidioksidin ohella. Esimerkiksi Suomen hiilineutraaliustavoitteet kattavat hiilidioksidin lisäksi myös muiden kasvihuonekaasujen päästöt. Organisaatiotasolla hiilineutraalius tyypillisesti tarkoittaa organisaation jäljellä olevien (hiilidioksidi- ja mahdollisesti muidenkin kasvihuonekaasujen) päästöjen kumoamista vähintään vastaavalla määrällä sellaisia ilmastoyksiköitä, jotka täyttävät minimikriteerit mm. kaksoislaskennan välttämistä koskien.
Hiilineutraaliusväittämä (Carbon neutrality claim)
Kumoutumisväittämä, joka kattaa kohteen koko hiilijalanjäljen.
Hiilirekisteri (Carbon registry)
Hiilirekisteri on rekisteri, jossa pidetään kirjaa hillintäyksiköiden liikkeellelaskemisesta, siirroista ja käytöstä.
Hiilivuoto (Leakage)
Hiilivuoto tarkoittaa ilmastotoimien aiheuttamaa kasvua päästöissä hillintätoimien rajojen ulkopuolella.
(Ilmastonmuutoksen) Hillintätoimi (Mitigation activity)
Kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä tai hiilenpoistoja lisäävä toimi, jolla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta.
Hillintätulos (Mitigation outcome)
Yhden hiilidioksidiekvivalenttitonnin (t CO2 ekv.) suuruinen kasvihuonekaasupäästöjen vähennys tai hiilenpoistojen lisäys.
Hillintäyksikkö (Carbon credit)
Ks. Ilmastoyksikkö
Ilmastoyksikkö (Aikaisemmin käytetty myös termiä hillintäyksikkö; Carbon credit)
Ilmastoyksiköllä tarkoitetaan yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia vastaavaa ilmastoyksiköiden minimikriteerit täyttävää, sertifiointiohjelman sertifioimaa hillintätulosta (engl. carbon credit). Ilmastoyksikkö-termi voi myös kattaa yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia vastaavan päästöoikeuden (engl. emission allowance, esim. EU:n päästökauppajärjestelmässä). Hiilimarkkinoilla vakiintuneen käytännnön mukaan ilmastoyksikkö syntyy rekisterikirjauksella.
Kaksinkertainen hyväksiluku (Double claiming)
Kaksinkertainen hyväksiluku on tilanne, jossa sama ilmastotoimien hillintätulos lasketaan useamman kuin yhden toimijan hyväksi ilmastonmuutoksen hillinnän saavuttamiseksi. Hyväksiluku voi tapahtua esimerkiksi kerran maalle, jonka toimivallan piiriin ilmastotoimien tulos kuuluu ja joka raportoi alemmat nettopäästöt kansallisen ilmastotavoitteen saavuttamisen arviointia koskevassa päästölaskennassa, ja lisäksi toimijalle, joka käyttää hillintäyksikön tehdäkseen kumoutumisväittämän.
Kaksinkertainen käyttö (Double use)
Kaksinkertainen käyttö on tilanne, jossa sama hillintäyksikkö lasketaan useammin kuin kerran ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistämiseen. Näin voi käydä esimerkiksi, jos toimija käyttää yhden ja saman yksikön kahteen eri tarkoitukseen.
Kaksinkertainen liikkeellelasku (Double issuance)
Kaksinkertainen liikkeellelasku on tilanne, jossa yhtä ja samaa ilmastotoimien hillintätulosta vastaan lasketaan liikkeelle useampi kuin yksi hillintäyksikkö. Näin voi käydä, jos yksi ja sama ilmastotoimi on rekisteröity useampaan kertaan (saman tai eri) sertifiointiohjelman puitteissa.
Kaksoislaskenta (Double counting)
Kaksoislaskenta on tilanne, jossa sama ilmastotoimien hillintätulos lasketaan useammin kuin kerran. Kaksoislaskentaa voi tapahtua kaksinkertaisen liikkeellelaskun, kaksinkertaisen käytön ja kaksinkertaisen hyväksiluvun kautta.
Kansallinen ilmastotukiväittämä (Contribution claim, impact claim, climate finance claim)
Väittämä siitä, että vapaaehtoinen ilmastoteko tukee tietyn maan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tällöin käytetään ilmastoyksiköitä, joiden pohjalla olevat hillintätulokset lasketaan kyseisen maan kansallisten ilmastotavoitteiden seurantaan ja tilinpitoon. Kaksinkertainen hyväksiluku vältetään siten, että hillintätulos lasketaan vain kyseisen maan kansallisten ilmastotavoitteiden seurantaan ja tilinpitoon.
Kumoutumisväittämä (Offsetting claim)
Väittämä siitä, että tietyn kohteen (organisaatio, tuote, palvelu) päästöjen aiheuttama ilmastohaitta kumoutuu (globaalien nettopäästöjen näkökulmasta) sen johdosta, että kyseisiä päästöjä vastaava määrä ilmastoyksiköitä mitätöidään, eikä yksiköiden pohjana olevia hillintätuloksia lasketa minkään maan kansallisiin ilmastotavoitteiden seurantaan ja tilipitoon. Kumoutumisväittämä voi kattaa kohteen päästöt osittain tai kokonaan. Hiilineutraaliusväittämä on kumoutumisväittämä, joka kattaa kohteen päästöt kokonaan. Kaksinkertainen hyväksiluku vältetään siten, että hillintätulos lasketaan hyväksi vain kumoutumisväittämän esittäjälle.
Lisäisyys (Additionality)
Lisäisyys tarkoittaa sitä, että ilmastotoimien hillintätulokset eivät olisi toteutuneet toteuttamista koskevan päätöksenteon aikaan ilman ilmastoyksiköiden myyntitulojen luomaa kannustinta.
Nettonolla (Net zero)
Globaalisti IPCC määrittelee nettonollan synonyyminä hiilineutraaliudelle.4 Organisaatioiden tasolla nettonollalle ei ole vakiintunutta määritelmää. Tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita koskeva Science-Based Targets Initiative-aloite määrittelee yritysten nettonollan tilanteena, jossa yritys on vähentänyt suoria ja epäsuoria päästöjään 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti, saavuttanut 1,5 asteen mukaisen pitkän aikavälin tavoitteensa vähentämällä oman arvoketjunsa päästöjä (ts. ilman arvoketjun ulkopuolisiin hillintätuloksiin perustuvia yksiköitä) ja kattanut mahdolliset jäljellä olevat päästönsä (arvoketjuun kuuluvilla tai sen ulkopuolisilla) poistoilla.
Perusura (Myös Business as usual eli BAU, Baseline)
Perusura on hypoteettinen skenaario päästöjen oletetusta kehittymisestä ilman hillintäyksiköiden myyntitulojen luomaa kannustinta ja niihin liittyviä ilmastotoimia, muiden tekijöiden ollessa vakioita.
Pysyvyys (Permanence)
Pysyvyys tarkoittaa sitä, että ilmastotoimien hillintätulos ei peruunnu ajan mittaan. Hillintätoimilta, joihin liittyy hillintätulosten peruuntumisriski, edellytetään riskinhallintatoimia (esim. vakuutus, turvavara, vastuusäädökset).
Päästöjen kompensoiminen
Hiilikompensaatioinfo tarkoittaa päästöjen kompensoinnilla ostajan toimintaa, jossa ostaja korvaa aiheuttamistaan päästöistä syntyneen ilmastohaitan vaihtoehtoisella tavalla, eli tukemalla ilmastoyksiköihin tai hyväntekeväisyyteen perustuvia vapaaehtoisia ilmastotekoja.
Päästöjen seuranta (Monitoring)
Hillintätoimen päästöjen ja hillintätulosten seuranta ja laskeminen laskentamenetelmien mukaisesti.
Sertifiointiohjelma (Carbon crediting programme)
Ohjelma, jonka puitteissa rekisteröidään hillintätoimia ja sertifioidaan niiden tuottamia hillintätuloksia.
Hyviä käytäntöjä noudattavat ohjelmat ovat riippumattomasti hallinnoituja, edellyttävät ilmastoyksiköiden minimikriteerien täyttymistä ja laskevat liikkeelle ilmastoyksiköitä, joiden siirtoja ja käyttöä seurataan.
Todentaminen (Verification)
Riippumattoman tahon suorittama arvio seurantakaudella toteutuneiden ja minimikriteerien mukaisesti laskettujen hillintätulosten määrästä hillintätoimen toteuttamisen jälkeen.
Validointi (Validation)
Riippumattoman tahon suorittama arvio minimikriteerien täyttymisestä hillintätoimen osalta ennen toimen toteuttamista.
Vapaaehtoinen ilmastoteko (Voluntary mitigation action)
Vapaaehtoiset ilmastoteot vähentävät päästöjä tai lisäävät hiilenpoistoja. Vapaaehtoiset ilmastoteot voivat perustua ilmastoyksiköihin, eli ne täyttävät minimikriteerit ja ovat sertifiointiohjelmien sertifioimia. Vapaaehtoiset ilmastoteot voivat perustua myös hyväntekeväisyyteen, jolloin tuetaan ilmastotekoja, joita esimerkiksi voi olla hankala mitata tai ne liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen.
Lähteet:
- Laine, A. , Ahonen, H-M.,, Pakkala, A., Laininen, J., Kulovesi, K. ja Mäntylä, I. 2023. Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:3.
- Ahonen, H-M, Berninger, K., Keßler, J., Möllersten, K., Spalding-Fecher, R ja Tynkkynen, O. 2022. Harnessing voluntary carbon markets for climate ambition. An action plan for Nordic cooperation. Nordic Council of Ministers. http://dx.doi.org/10.6027/temanord2022-563