Talousmetsän tuhkalannoitus

Kompensaatiohankkeen aitous ja onnistuminen

• 

  Lisäisyys ja luotettavasti määritetty perusura

  Kyllä, rajoituksin. Perusuran määrityksessä epävarmuuksia

  Täyttyykö lisäisyyden vaatimus luonnontieteellisesti?

  Lannoitus toimenpiteenä on puuston kasvua ja hiilensidontaa lisäävä toimenpide. Tuhkalannoitus voi kuitenkin myös lisätä maaperän turpeen hajoamista ja hiilidioksidipäästöä ilmakehään, siksi maaperän huomioiminen olisi tärkeää. Tuhkalannoituksen vaikutusta turpeen hävikkiin ei kuitenkaan tunneta perusteellisesti, ja lisätutkimukselle on tarvetta erityisesti runsaspuustoisilla ja ravinteikkailla kasvupaikoilla.

  Alan soveltuvuus ja lisäisyyteen vaikuttavia tekijöitä

  Ravinnetaloudeltaan erityisen epätasapainoisilla kohteilla joudutaan mahdollisesti lannoittamaan useita kertoja puuston kiertoajan aikana, jotta puuston kasvua ja tehokasta hiilensidontaa voidaan ylläpitää. Tehokkaimmin puuston kasvua ja hiilensidontaa parannetaan, kun lannoitetaan nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä.

  Vain uusi toiminta täyttää lisäisyyden vaatimuksen

  Perusuran määritykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota tilanteessa, jossa toimenpide on taloudellisesti kannattavaa toimintaa, kuten tuhkalannoittaminen. Lisäisyyden kriteeri täyttyy, mikäli toimenpiteet ovat uusia ja toteutetaan vain hiilikompensaatiotoiminnan myötä, eikä niitä tehtäisi muussa tapauksessa. On arvioitu, että potentiaalinen lannoituspinta-ala ojitetuilla turvemailla on 1,89 milj. ha, mutta tästä huolimatta toteutettu lannoitusmäärä on vain noin 10 000 ha vuodessa (Lehtonen ym. 2021). Turvemailla on siis paljon kohteita, joita ei lannoiteta, vaikka niiden lannoituksella voitaisiin saavuttaa tehokkaampi puustonkasvu ja hiilensidonta.

  On myös tärkeää huomioida, että hiilikompensaatiotoiminta ei täytä lisäisyyden vaatimusta, mikäli kyseiseen toimenpiteeseen on nostettu myös valtion tukea.

  Viite:

  Lehtonen, A., Aro, L., Haakana, M., Haikarainen, S., Heikkinen, J., Huuskonen, S., Härkönen, K., Hökkä, H., Kekkonen, H., Koskela, T., Lehtonen, H., Luoranen, J., Mutanen, A., Nieminen, M., Ollila, P., Palosuo, T., Pohjanmies, T., Repo, A., Rikkonen, P., Räty, M., Saarnio, S., Smolander, A., Soinne, H., Tolvanen, A., Tuomainen, T., Uotila, K., Viitala, E.-J., Virkajärvi, P., Wall, A. & Mäkipää, R. 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 122 s.

• 

  Laskentamenetelmä ja mitattavuus

  Puusto: Tunnettu; Maaperä: Epävarma

  Laskenta tulee toteuttaa hankekohtaisesti ottaen huomioon alueen ominaisuudet.

  Puustolaskenta

  Pätevään laskentatulokseen päästään käyttämällä joko omia mittauksia tai tyypillisimpiä metsänkasvua ennustavia malleja (esimerkiksi Luken Motti-ohjelmisto). Laskennassa tulee huomioida paikalliset olosuhteet kuten turvekangastyyppi, puuston kehitysluokka, pääpuulaji, puuston lähtötilanne ja turpeen paksuus. Puuston kasvu on myös mahdollista mitata suhteellisen pienin kustannuksin.

  Puuston hiilivarastoa ja sen muutoksia määritettäessä otetaan huomioon koko puun biomassa ja sen sisältämä hiili. Puun biomassa koostuu runkopuun lisäksi puun oksista, lehdistä, kantopuusta, juuristosta sekä puun kuoresta. Puustobiomassan laskenta tulee toteuttaa erikseen eri puulajeille, koska puulajien kasvunopeus ja hiilivarasto poikkeavat toisistaan. Kotimaisille puulajeille (mänty, kuusi, rauduskoivu) löytyy vakiintuneita, yleisesti käytössä olevia malleja. Myös puustomittaus on tarvittaessa toteutettavissa helposti ja suhteellisen pienin kustannuksin.

  Maaperän hiilivaraston muutoksen laskenta

  Lannoituksen vaikutusta maaperän päästöihin ei tunneta perusteellisesti, koska aiheetta on tutkittu rajallisesti (esim. Ojanen ym. 2019). Tällä hetkellä maaperän päästöä ei ole mahdollista estimoida luotettavasti perustuen tutkimustietoon tai validoituihin kertoimiin. Aihetta tutkitaan kuitenkin kotimaisilla turvemailla, mikä voi tarkentaa lannoituksen vaikutuksen merkitystä maaperän päästöön erilaisilla kasvupaikoilla tulevaisuudessa.

  Viite:

  Ojanen, P., Penttilä, T., Tolvanen, A., Hotanen, J-P., Saarimaa, M., Nousiainen, H. & Minkkinen, K. 2019. Long-term effect of fertilization on the greenhouse gas exchange of low-productive peatland forests. Forest Ecology and management Volume 432: 786–798.

   

• 

  Pysyvyys

  Lyhyt (<50 v). Huomioi puskuri

  Pysyvyys -kriteerissä pyritään lähtökohtaisesti pitkäaikaiseen (vähintään 100 vuotta) hiilen poistoon ilmakehästä. Merkittävästi tätä lyhytaikaisemmissa hiilikompensaatiohankkeissa saavutettu todellinen ilmastohyöty voi olla kyseenalainen.

  Lannoituksen ilmastohyödyn pysyvyys riippuu palveluntuottajan sopimuksista ja toimintamallista. Tuhkalannoitus-toimenpiteen vaikutus turvemailla kestää noin 30–40 vuotta (Hökkä ym. 2012).

  Riskit ja niihin varautuminen puskurin avulla

  Metsän kasvattamiseen ja hiilivaraston säilymiseen liittyy riskejä (esim. metsäpalo, metsätuhot), jotka on huomioitava esimerkiksi puskurin avulla. Kompensaatiopalvelun tuottajan olisi hyvä tarjota puuston koko kiertoajan kattava seurantasuunnitelma, jossa otetaan huomioon koko kiertoajan aikaiset riskit sekä toimintasuunnitelma, mikäli joku riskeistä toteutuu.

  Puuston loppukäyttö mukaan suunnitelmaan

  Metsänhoitosuositusten mukaisesti hoidettu puusto on Suomen olosuhteissa hakkuukypsää usein alle sadassa vuodessa, joten harvennus- ja päätehakkuista saatavan puun käyttötarkoitus olisi hyvä huomioida suunnitelmassa. Pysyvyys -kriteerin kannalta olisi eduksi, että vähintään karkeasti määritettäisiin, minkälaista puuston käyttötarkoitusta puunkasvatuksella tavoitellaan. Energiapuukäytössä hiili palautuu ilmakehään nopeasti, kun taas pitkäikäisinä puutuotteina voi kestää vuosikymmeniä ennen kuin sidottu hiili palaa ilmakehään.

  Viite:

  Hökkä, H., Repola, J. & Moilanen, M. 2012. Modelling volume growth response of young Scots pine (Pinus sylvetris) stands to N, P, and K fertilization in drained peatland sites in Finland. Canadian Journal of Forest Research 42(7): 1359–1370.

• 

  Kaksoislaskennan välttäminen

  Ei toteudu

  Talousmetsien hoitotoimenpiteet, kuten tuhkalannoitus, sisältyy kansalliseen kasvihuonekaasuinventaarioon, ja siksi se lasketaan tällä hetkellä osaksi Suomen Pariisin sopimuksen ja EU:n ilmastokehyksen mukaisia tavoitteita. Vuosittainen kansallinen kasvihuonekaasuinventointi raportoi kaikki metsä- ja maatalousmaihin liittyvät hiilipäästöt ja -poistumat. Talousmetsien lannoitusvaikutus raportoidaan osana metsämaan puuston kasvua ja määrää.