Vanhaa, eri-ikäistä metsää. Havu- ja lehtipuita ja sammaleisia kiviä.
Valokuvaaja: Erkki Oksanen / Luke
Takaisin listaan

Talousmetsän kiertoajan pidennys tai talousmetsän suojelu

Talousmetsän kiertoajan pidennyksellä tarkoitetaan normaalioloissa päätehakattavan talousmetsän säilyttämistä. Puuston hiilensidontakyky säilyy, ja maaperän hiilivarasto kasvaa.

Miten kompensaatio toimii?

Hyvän metsänhoidon suositusten mukaan kaikille metsätalouskäytössä oleville, jaksollisen kasvatuksen mukaisesti hoidetuille metsiköille on olemassa puun järeyteen tai ikään perustuva päätehakkuusuositus. Hakkuukypsyys saavutetaan puulajista ja sijainnista riippuen noin 60–120 vuoden iässä, ja päätehakkuukypsyys arvioidaan puuston keskiläpimitan perusteella. Kiertoajan pidentämisellä tarkoitetaan suositellusta päätehakkuuajankohdasta pidättymistä. Metsän suojelussa hakkuista luovutaan kokonaan.

Talousmetsän kiertoajan pidennys tai metsän suojelu säilyttää puustoon kertyneen hiilivaraston ja puuston ilmakehästä hiiltä poistavan vaikutuksen. Karikesyöttö kasvattaa maaperän hiilivarastoa. Kompensaation tuoma hiilensidontaetu alkaa välittömästi hetkestä, jolloin metsä normaalitilanteessa hakattaisiin ja kestää sen ajan, kun kiertoajan pidennykseen sitoudutaan.

Puuston hiilensidonta on voimakkainta puuston ollessa nuorta ja se hidastuu vähitellen puuston varttuessa. Puuston hiilensidontakyky säilyy hyvänä vielä kymmeniä vuosia suositusten mukaisen päätehakkuuiän jälkeen. Jos taas metsä päätehakataan suositusten mukaan, puustoon kertynyt hiili palautuu ilmakehään keskimäärin muutaman vuoden kuluessa.

Kiertoajan pidennyksellä tavoitellaan maaperän hiilivaraston kasvattamista ja ylläpitämistä. Metsän kiertoajan pidennys kasvattaa maaperään päätyvän karikesyötteen määrää, kun hakkuiden taas tiedetään vähentävän hiilen kertymistä maaperään erityisesti maaperän pintakerroksessa. Karikesyötteen lisäys on yksi keskeisimmistä maaperän hiilivarastoa lisäävistä keinoista. Luonnonvarakeskuksen simuloiduissa skenaariolaskelmissa talousmetsän vähemmän intensiivinen käyttö (verrattavissa kiertoajan pidennykseen) voimisti maaperän hiilinielua (Lehtonen ym. 2021).

Lukessa vuonna 2021 tehdyssä raportissa (Lehtonen ym. 2021) arvioitiin kompensaatiotoiminnassakin käytettyjen maankäyttökeinojen potentiaalinen pinta-ala, keskimääräinen hiilensidonta ja näihin perustuva vuosittainen päästövähennyspotentiaali vuoteen 2035 mennessä. Suojelualueiden vuosittainen päästövähennyspotentiaali, jos suojelualueita lisätään 3000 hehtaaria vuodessa vuoteen 2035 mennessä, on 0,08 Mt CO2 ekv. Raportissa ei arvioitu kiertoajan pidennyksen vaikutusta.

Viite:

Lehtonen, A., Aro, L., Haakana, M., Haikarainen, S., Heikkinen, J., Huuskonen, S., Härkönen, K., Hökkä, H., Kekkonen, H., Koskela, T., Lehtonen, H., Luoranen, J., Mutanen, A., Nieminen, M., Ollila, P., Palosuo, T., Pohjanmies, T., Repo, A., Rikkonen, P., Räty, M., Saarnio, S., Smolander, A., Soinne, H., Tolvanen, A., Tuomainen, T., Uotila, K., Viitala, E.-J., Virkajärvi, P., Wall, A. & Mäkipää, R. 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 122 s.

Kriteerien täyttyminen

Kompensaatiohankkeen aitous ja onnistuminen

  • Lisäisyys ja luotettavasti määritetty perusura

    Kyllä, rajoituksin. Perusuran määrityksessä epävarmuuksia

    Täyttyykö lisäisyyden vaatimus luonnontieteellisesti?

    Puuston hiilivaraston säilyttäminen ja puuston hiilinielun ylläpitäminen on lisäistä verrattuna talousmetsän päätehakkuuseen (perusura). Maaperän hiilivarasto kasvaa puiden kasvun ja puiden suuremman kariketuotannon kautta. Myös luonnonvarakeskuksen simuloiduissa skenaariolaskelmissa talousmetsän vähemmän intensiivinen käyttö (verrattavissa kiertoajan pidennykseen) voimisti maaperän hiilinielua (Lehtonen ym. 2021).

    Alan soveltuvuus ja lisäisyyteen vaikuttavia tekijöitä

    Päätehakkuuajankohtaa ei Suomessa määritetä lailla, vaan toimintaa ohjaavat suositukset. Siksi kiertoajan pidennyksen aloitusajankohtana tulisi vähintään pitää tilannetta, jossa puusto on saavuttanut hyvän metsänhoidon suositusten mukaisen päätehakkuujäreyden.

    Vain uusi toiminta täyttää lisäisyyden vaatimuksen

    Lisäisyyden kriteeri täyttyy, mikäli toimenpiteet ovat uusia ja toteutetaan vain hiilikompensaatiotoiminnan myötä, eikä niitä tehtäisi muussa tapauksessa.

    Lisäisyyden kriteerin täyttymisen kannalta voi olla haastavaa määritellä alan perusura, eli milloin puusto todellisuudessa hakattaisiin. Kaikkia metsiä ei tälläkään hetkellä hakata silloin, kun se hyvän metsänhoidon suositusten mukaan olisi suositeltua. Varmistettua tietoa siitä, kuinka usein metsänomistaja päätehakkaa metsänsä viimeistään, kun suositusjäreys on saavutettu, tai mikä on keskimääräinen puuston järeys päätehakkuiden aikaan suomalaisissa metsissä, ei tällä hetkellä ole. Lisäisyys toteutuu, jos on mahdollista osoittaa uskottavasti, että puusto olisi perusura -skenaariossa päätehakattu tiettynä ajankohtana.

    On myös tärkeää huomioida, että hiilikompensaatiotoiminta ei täytä lisäisyyden vaatimusta, mikäli kyseiseen toimenpiteeseen on nostettu myös valtion tukea.

    Viite:

    Lehtonen, A., Aro, L., Haakana, M., Haikarainen, S., Heikkinen, J., Huuskonen, S., Härkönen, K., Hökkä, H., Kekkonen, H., Koskela, T., Lehtonen, H., Luoranen, J., Mutanen, A., Nieminen, M., Ollila, P., Palosuo, T., Pohjanmies, T., Repo, A., Rikkonen, P., Räty, M., Saarnio, S., Smolander, A., Soinne, H., Tolvanen, A., Tuomainen, T., Uotila, K., Viitala, E.-J., Virkajärvi, P., Wall, A. & Mäkipää, R. 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 122 s.

  • Laskentamenetelmä ja mitattavuus

    Tunnettu

    Laskenta tulee toteuttaa hankekohtaisesti ottaen huomioon alueen ominaisuudet, sekä erikseen puustolle ja maaperälle.

    Puustolaskenta

    Kivennäismaiden puustonkasvulle on olemassa validoituja laskentamalleja (sisältyvät esimerkiksi Luken Motti- ja MELA-ohjelmistoihin), ja näitä käyttäen voidaan laskea puuston kasvu ja puuston hiilivarasto. Paikalliset olosuhteet tulee ottaa huomioon, eli laskenta tulisi toteuttaa hankekohtaisesti. On tärkeää välttää hiilivaraston yliarviointia, joka saattaa seurata esim. liian yksinkertaistavien yleistyksien käytöstä.

    Puuston hiilivarastoa ja sen muutoksia määritettäessä otetaan huomioon koko puun biomassa ja sen sisältämä hiili. Puun biomassa koostuu runkopuun lisäksi puun oksista, lehdistä, kantopuusta, juuristosta sekä puun kuoresta. Puustobiomassan laskenta tulee toteuttaa erikseen eri puulajeille, koska puulajien kasvunopeus ja hiilivarasto poikkeavat toisistaan. Kotimaisille puulajeille (mänty, kuusi, rauduskoivu) löytyy vakiintuneita, yleisesti käytössä olevia malleja. Myös puustomittaus on tarvittaessa toteutettavissa helposti ja suhteellisen pienin kustannuksin.

    Maaperän hiilivaraston muutoksen laskenta

    Käytännössä maaperän päästöjen luotettava mittaaminen on haastavaa: se vaatii erikoisosaamista ja -laitteistoa sekä useita mittauskertoja erilaisissa sääoloissa. Tämän takia maaperän päästöt on luotettavinta määrittää yleisesti hyväksytyillä malleilla paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

  • Pysyvyys

    Kiertoajan pidennys: Lyhyt (<50 v). Huomioi puskuri; Pysyvä suojelu: Pysyvä (>100 v). Huomioi puskuri

    Pysyvyys -kriteerissä pyritään lähtökohtaisesti pitkäaikaiseen (vähintään 100 vuotta) hiilen poistoon ilmakehästä. Merkittävästi tätä lyhytaikaisemmissa hiilikompensaatiohankkeissa saavutettu todellinen ilmastohyöty voi olla kyseenalainen.

    Metsän kiertoajan pidennyksen pysyvyys riippuu siitä, kuinka kauan puusto halutaan säilyttää ja miten pitkäksi aikaa hankkeeseen sitoudutaan. Lyhimmillään voidaan kiertoaikaa pidentää muutamilla vuosilla. Pitkäaikainen metsän suojelu täyttää pysyvyys -kriteerin parhaiten.

    Riskit ja niihin varautuminen puskurin avulla

    Kiertoajan pidennys tai metsänsuojelu -hankkeissa puskuria tarvitaan, jos metsä ja sen hiilivarasto tuhoutuu yllättävästi syystä, kuten esimerkiksi metsäpalon tai myrskytuhojen takia. Vanhat metsät, erityisesti kuusimetsät, ovat alttiimpia metsäpaloille ja hyönteistuhoille kuin nuoret kasvatusmetsät. Kompensaatiopalvelun tuottajan olisi hyvä tarjota toimintasuunnitelma, johon sisältyy mahdollisiin riskeihin varautuminen.

    Puuston loppukäyttö mukaan suunnitelmaan

    Kiertoajan pidennys on usein ajallisesti lyhytkestoinen toimenpide, joten suunnitelmassa olisi hyvä ottaa huomioon päätehakkuista saatavan puun käyttötarkoitus. Pysyvyys -kriteerin kannalta olisi eduksi, että vähintään karkeasti määritettäisiin, minkälaista puuston käyttötarkoitusta puunkasvatuksella tavoitellaan. Energiapuukäytössä hiili palautuu ilmakehään nopeasti, kun taas pitkäikäisinä puutuotteina voi kestää vuosikymmeniä ennen kuin sidottu hiili palaa ilmakehään. Pidempi kiertoaika lisää tukkipuun saantoa tulevaisuudessa ja voi myös näin vaikuttaa osaltaan pitkäikäisempien puutuotteiden määrään ja niiden sisältämään hiilivarastoon, jos tämä otetaan hankkeessa huomioon.

  • Kaksoislaskennan välttäminen

    Ei toteudu

    Talousmetsät ja suojelualueet sisältyvät kansalliseen kasvihuonekaasuinventaarioon, ja siksi ne lasketaan tällä hetkellä osaksi Suomen Pariisin sopimuksen ja EU:n ilmastokehyksen mukaisia tavoitteita. Vuosittainen kansallinen kasvihuonekaasuinventointi raportoi kaikki metsä- ja maatalousmaihin liittyvät hiilipäästöt ja -poistumat.

Toiminnan vaikutukset

  • Hiilivuodon välttäminen

    Sisältää riskin

    Kiertoajan pidennys tai vanhan metsän suojelu saattaa lisätä hiilivuotoa, jos hakkuista pidättäytyminen lisää hakkuita hankkeen ulkopuolella. Laajamittainen suojelu voi myös lisätä puun tuontia ulkomailta. Tätä riskiä voidaan mahdollisesti pienentää, jos hankkeeseen liitetään muita toimenpiteitä, kuten lannoitushankkeita, jotka tapahtuvat toisaalla ja jotka puolestaan tuottavat markkinoille lisää puuta. Kiertoajan pidentäminen myös voi muuttaa puutavaralajijakaumaa.

  • Ei merkittävää haittaa -periaate

    Sisältää riskin

    On mahdollista, että laaja hyönteistuho vanhassa metsässä lisää tuhohyönteisten määrää myös välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa talousmetsissä.

  • Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

    Edistää

    Vanhan metsän säilyttäminen tai kiertoajan pidentäminen lisää luonnon monimuotoisuutta. Hoidetuissa talousmetsissä ei suosita vanhojen metsien ikärakennetta, joten moni vanhojen metsien laji uhanalainen. Vanhassa metsässä on monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ominaisuuksia, kuten isoja puita, eri kokoista ja laatuista lahopuuta sekä lehtipuita. Vanhan metsän suojelulla tai kiertoajan pidennyksellä voidaan siis saavuttaa merkittäviä hyötyjä luontoarvojen kannalta.

    Suurin etu saavutetaan, kun valitaan pitkäaikaisiin hankkeisiin kohteita, joiden luontoarvot ja monimuotoisuus voidaan jo hankkeen alussa osoittaa korkeaksi.

  • Muu kestävän kehityksen edistäminen

    Edistää

    Metsän suojelu ja kiertoajan pidennys mahdollistavat muiden ekosysteemipalveluiden korkean laadun. Metsän virkistyskäyttöarvo on korkea, ja marjastus sekä sienestys mahdollista.

Kompensaatiohanketta tarjoavan yrityksen toiminta

  • Raportointi, seuranta ja läpinäkyvyys

    Hankkeesta tulee tarjota kattavat perustiedot, joista voi tarkistaa alueen sijainnin, toteutuneen käytön tai esimerkiksi päällekkäisyydet metsätalouden tukien kanssa. Toiminnan ja myytyjen yksiköiden täytyy olla todennettavissa. Lue kriteeristä.

  • Riippumaton todentaminen

    Yrityksen luotettavuus kasvaa, jos toimintaa tarkastelee riippumaton kolmas osapuoli. Kolmannen osapuolen tulee pystyä tarkastamaan laskenta ja kompensaatiohankkeen aitous. Lue kriteeristä.