Hiilikompensaatioon liittyvät ympäristöväittämät

Yritys tai toimija voi omassa vastuullisuus- tai markkinointistrategiassaan hyödyntää hiilikompensaatioon liittyviä ja toteutuneen hiilikompensaation myötä saavutettuja väittämiä. Tyypillisimmät hiilikompensaation yhteydessä käytetyt väittämät ovat hiilineutraalisuus- tai nettonollaväittämä.

Hiilikompensaatiotoiminnan ollessa nuorta, vakiintuneita määritelmiä ja termejä ei vielä ole, ja väittämistä saatetaan puhua toistensa synonyymeina. Sen takia on erityisen tärkeää, että yritys tarjoaa käytettyjen väittämien tueksi selkeää informaatiota siitä, miten toteutetut toimenpiteet oikeuttavat väittämien käytön. Kuinka hiilikompensaatio on toteutettu, kuka sen on toteuttanut, missä se on toteutettu? Mitkä päästöt yritys kompensoi ja miten ne on laskettu, eli mikä on kompensoitava hiilijalanjälki? Onko kompensoitu oman toiminnan päästöt vai ehkä jonkun tuotteen koko tuotantoketjun päästöt?

Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että kaikki yrityksen toiminnan tai tuotteen elinkaaren aikana syntyneet ilmastopäästöt on vähennetty ja/tai kompensoitu. Hiilineutraali toiminta tai tuote ei siis tarkoita päästötöntä toimintaa, vaan että toiminnan tai tuotteen laskennallinen ilmastohaitta on nollassa tai sen alapuolella, koska päästöt on kompensoitu jossain muualla, kuin missä ilmastopäästöt alun perin ovat syntyneet.

Viime aikoina yleistynyt nettonollaväittämä tarkoittaa sitä, että yritys tavoittelee toiminnassaan järjestelmällisesti 1,5 asteen tavoitteen mukaista päästötasoa. Tämän jälkeen loput päästöt kompensoidaan.

Yritys voi myös toteuttaa ilmastotekoja osallistuttuaan kotimaan tai muun maan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Mikäli yrityksen tai toimijan toteuttama hillintätulos kuuluu jonkin maan ilmastotavoitteisiin, eikä sitä sen takia voi laskea päästövähennyksenä yrityksen omaksi hyödyksi ns. kaksoislaskennan takia, yritys voi silti käyttää ilmastotekoväittämää. Tällaista toimintaa voidaan pitää hyväntekeväisyyteen verrattavissa olevana toimintana. Suomessa maankäytön hiilivarastojen muutokset ja ilmastopäästöt lasketaan mukaan kansalliseen kasvihuonekaasuinventaarioon, ja ne ovat siis mukana valtion tavoitteessa. Kaksoislaskennan problematiikka koskee tällä hetkellä lähes kaikkia luontopohjaisia kompensaatiokeinoja.

Lue lisää kaksoislaskennasta