Hiilikompensaatioon liittyvät ympäristöväittämät

Yritys tai organisaatio voi omassa vastuullisuus- tai markkinointistrategiassaan käyttää hiilikompensaatioon ja hyvitysyksiköiden käyttöön liittyviä väittämiä. Väittämät voivat olla kumoutumisväittämiä tai ilmastotekoväittämiä. Kumoutumisväittämää voi käyttää tilanteessa, jossa hillintätulos voidaan lukea ostajan hyväksi. Ilmastotekoväittämä soveltuu käytettäväksi tilanteessa, jossa hillintätulos lasketaan isäntämaan päästötavoitteeseen.

Tyypillisin hiilikompensaation yhteydessä käytetty kumoutumisväittämä on hiilineutraalisuusväittämä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että kaikki yrityksen toiminnan tai tuotteen elinkaaren aikana syntyneet ilmastopäästöt on vähennetty ja/tai hyvitetty.

Hiilineutraali toiminta tai tuote ei siis tarkoita päästötöntä toimintaa, vaan että toiminnan tai tuotteen laskennallinen ilmastohaitta on nollassa tai sen alapuolella. Päästöt on voitu hyvittää jossain muualla, kuin missä päästöt alun perin ovat syntyneet.

Viime aikoina yleistynyt nettonolla tarkoittaa sitä, että yritys tavoittelee toiminnassaan järjestelmällisesti 1,5 asteen tavoitteen mukaista päästötasoa. Tämän jälkeen loput päästöt hyvitetään. Väittämänä yritys voi käyttää nettonollaa vasta tilanteessa, jossa merkittävä osa yrityksen päästöistä on jo onnistuttu vähentämään (noin 90%) ja loput on hyvitetty.

Yritys voi käyttää ilmastotekoväittämiä osallistuttuaan kotimaan tai muun maan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Mikäli hillintätulos kuuluu jonkin maan ilmastotavoitteisiin, eikä sitä sen takia voi laskea päästövähennyksenä yrityksen omaksi hyödyksi ns. kaksoislaskennan takia, yritys voi silti käyttää ilmastotekoväittämää. Suomessa maankäytön hiilivarastojen muutokset ja ilmastopäästöt lasketaan mukaan kansalliseen kasvihuonekaasuinventaarioon, ja ne ovat siis mukana valtion tavoitteessa. Kaksoislaskennan ongelma koskee tällä hetkellä lähes kaikkia kotimaassa tuotettuja luontopohjaisia kompensaatiokeinoja.

Väittämien käyttöön tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska monet termeistä ja määritelmistä eivät ole vakiintuneita, ja erilaisista väittämistä saatetaan puhua toistensa synonyymeina. Sen takia on erityisen tärkeää, että yritys tarjoaa käytettyjen väittämien tueksi selkeää informaatiota siitä, miten toteutetut toimenpiteet oikeuttavat väittämien käytön. Mitä väittämällä tarkoitetaan? Kuinka päästöjen hyvittäminen on toteutettu, kuka sen on toteuttanut, missä se on toteutettu? Mitkä päästöt yritys hyvittää ja miten ne on laskettu, eli mikä on hyvitettävä hiilijalanjälki? Onko hyvitetty kaikki oman toiminnan päästöt vai ehkä jonkun tuotteen koko tuotantoketjun päästöt?

Kuluttajansuojalaki Suomessa koskee myös väittämien käyttöä. Yritys ei saa antaa harhaanjohtavaa tai totuudenvastaista tietoa toiminnastaan, eikä jättää olennaista tietoa kertomatta.